Tällä kertaa kirjoitan pitkästä aikaa Top 5 jotain -postauksen ja aiheena on 5 kauhupeliä, joita olen itse vähintään kerran pelannut ja joita suosittelen edes koikeltavaksi muillekin "kauhunystäville" :D. Ja kyseessä on siis vain sellaiset pelit, joita olen itse pelannut/kokeillut pelata. Jos teillä on itsellänne omia suosikkipelejä niin kommentoikaa ihmeessä tuonne alas :). Mutta nyt mennään näillä:
5. Slender: The Eight Pages
Numero viitonen ei varmaankaan ole kenellekään yllätys. Totta kai kaikkien rakastama legendaarinen Slender: The Eight Pages pääsee tälle listalle :D! Mutta miksi juuri sijalle viisi?
Noh, syy tähän on yksinkertaisesti se, että kyseinen peli nyt on varmaan monen muunkin mielestä jo aika kulunut juttu, eikä hahmo itsekään pysy kauaa pelottavana. Mutta ensikertalaiselle peli nostattaa sellaista pelkoa, mitä on varmasti tarkoituskin. Ja jos kokeilee peliä yhtä nuorena, kuin minä (13v?), niin kyllä saattaa pieni parkaus kuulua suusta siinä vaiheessa, kun tämä Slendy teleporttaa naaman eteen XD. Ja pelimaisema itsessään nostattaa hyvin kammottavaa ja mukaansatempaavaa tunnelmaa; kaikki ne öiset metsänäänet, kaikki se sumu ja kaikki ne ääniefektit, jotka muuttuvat pelottavimmiksi sitä mukaan, kun lappuja löytyy.
Ja tosiaan! Te jotka ette tiedä, mitä pelissä pitää tehdä; pelissä on siis tarkoitus kulkea aidatulla metsäalueella ja etsiä, sekä löytää sieltä kahdeksan lappua. Peli muuttuu vaikeammaksi ja pelottavammaksi koko ajan. Ja pelaajaa siis tietenkin jahtaa tämä Slenderman. Mitä enemmän lappuja löytyy, sitä vaikeammaksi peli etenee (sama tapahtuu, jos pelaaja on löytämättä lappuja liian pitkän aikaa). Slenderman pystyy teleporttailemaan, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei kannata kurkkia taakse liian monta kertaa. Tai jos on pakko kurkkia, niin ei kannata katsoa Slendermania liian pitkään. Liian pitkä katsekontakti ja liian lyhyt etäisyys Slendyyn aiheuttaa sitten sen, että pelaaja kuolee kovan tärinän kuuluessa taustalla ja TV:n lumisadetta vastaavan hypnoosin saattelemana. Nautin!
4. SCP - Containment Breach
Seuraavana listalla on sitten todennäköisesti ihmisille vähemmän tuttu kauhupeli, joka kuuluu tällaiseen "SCP-pelisarjaan". Peli on nimeltään SCP - Containment Breach.
Kyseessä on suomalaisen pelinkehittäjän luoma indie-selviytymiskauhupeli, jossa pelaajan tarkoitus on paeta erilaisten SCP-hirviöiden valtaamasta tutkimuslaitoksesta. Pelin päähirviö on nimeltään SCP - 173, joka tappaa pelaajan, jos pelaaja ei kohdista siihen katsekontaktia. Olento kyseessä on patsasmainen hirviö, joka liikkuu ihmisten silmänräpäyksen mukaisesti, tappaen kohteensa ollessaan tarpeeksi lähellä. Pelissä on monia muitakin hirviöitä, joista toiseksi yleisin on SCP - 096 -niminen humanoidi, joka taas tappaa pelaajan suoran katsekontaktin seurauksena.
Pelin juonesta itsestään en aio puhua tämän enempää. Voitte käydä lukemassa lisää pelin suomenkieliseltä Wikipedia-sivulta, jos haluatte (pieni tunnustus, että keräsin itsekin hieman pelistä sellaista tietoa, mitä en ennestään tiennyt tai muistanut :D). Mutta mitä mieltä itse olen tästä pelistä?
Vaikka pelissä on melko matalat grafiikat, peli pystyy silti tarjoamaan pelaajalle hyvin eläytyväisen pelikokemuksen (en tiedä sanoinko tuon oikein, mutta whatever XD). Mukaansatempaavat pahaenteiset taustamusiikit sekä muut äänet pelissä luovat lisää tunnelmaa pelaamisen aikana. Itselleni ainakin peliä pelatessa iskee sellainen pienoinen ahdistus ja pakokauhun poikanen, kun aina seuraavan oven avautuessa maisema on erilainen ja sitä koko ajan pelkää, että milloin mikäkin hirviö ilmestyy nenän eteen X). Epäilemättä kokeilemisen arvoinen :)!
3. Outlast
Listan kolmannelle sijalle kapuaa sitten vuonna 2013 ilmestynyt selviytymiskauhupeli Outlast. Muiden selviytymiskauhupelien tapaan tässäkin tehtävänä on paeta "autiosta" rakennuksesta (tässä tapauksessa mielisairaalasta, jossa tehtiin salaisia ihmiskokeita potilaille), joka kuhisee toinen toistaan karmivimpia humanoideja sun muita olentoja. Ja tässä pelissä ainoat selviytymistaktiikat hirviöitä vastaan ovat karkuun juokseminen sekä piiloutuminen (kaappiin, sängyn alle tai pimeään nurkkaan). Pelaajan ohjastama hahmo on Miles Upshur-niminen toimittaja, joka oli lähtenyt tutkimaan pahamaineista mielisairaalaa vain saadakseen selville rakennuksen synkät salaisuudet. Ja pelaajalla on tosiaan käytössään videokamera, missä on kätevä yönäköominaisuus, jolloin pimeässä kulkeminen on helpompaa. Patterit vain tuppaavat loppua nopeammin yönäköä käyttäessä, mutta onneksi niitä pitäisi löytyä enintään (tai vähintään, en muista XD) kymmenen koko rakennuksesta :).
Omasta mielestäni peli ei ole kovinkaan säikyttelevä (ainakaan miljoonannen pelikerran jälkeen), mutta on sitäkin tunnelmallisempi ja mukaansatempaavampi (olen toistanut näitä sanoja melkein joka pelin arvostelussa XD pahoittelut)! Pelin kulku on hyvin elokuvamainen, minkä takia pidän siitä hyvin paljon. Hahmot pelissä ja pelin miljöö kaiken kaikkiaan (grafiikat) on hyvin hienosti tehty :D. Ja onhan pelissä myöskin omat pelottavat puolensa :). Peli tarjoaa elämyksellisen pelikokemuksen, vaikkakin pelin edetessä se muuttuu vähemmän karmivaksi (vain omasta mielestäni). Mutta suosittelen kokeilemaan!
2. Five Night At Freddy's (saga)
Sijalla kaksi on varmaan vuosien 2014-2015 suositun selviytymiskauhupelisarja nimeltään Five Night At Freddy's. Kyseessä on minunkin yksi henkilökohtaisista suosikkeista, josta olen oikeastaan maininnut blogissani aikaisemminkin (kuten myöskin Slendermanista). Pelissä/peleissä lähtökohtaisena tarkoituksena on yksinkertaisesti istua toimistossa (neljännessä osassa pienen pojan huoneessa) ja vahtia valvontakameroista animatronikeiksi kutsuttujen robottieläinmaskottien liikehdintää öisessä ravintolassa. Päähahmo, jolla pelataan, on siis yövartija kolmessa ensimmäisessä pelissä ja tapahtumapaikka taas on Freddy Fazbear Pizza -niminen ravintola kahdessa ensimmäisessä pelissä. Peleistä on oikeastaan vähän liiankin paljon kerrottavaa, että taidan jättää tässä postauksessa nyt mainitsematta suurimman osan, koska sitä juttua oikeasti riittää :D. Jos kuitenkin haluatte tietää peleistä lisää niin käykää tsekkaamassa MKgamerrin kanavalta nämä neljä videota, jotka käsittelevät pelejä niin juonen, kuin myöskin "piilotetun" taustatarinan kannalta. Videot ovat pisimmillään noin tunnin mittaisia ja niissä spoilataan itse pelisarjasta hyvinkin paljon. Mutta jos kiinnostaa niin katsokaa ihmeessä :D! Tässä vielä linkit kyseisiin videoihin:
Mainitsen vielä sen verran, että Scott Cawthon on pelisarjan luoja ja että peleistä oli jossain vaiheessa suunnitteilla elokuva (en tiedä onko enää), jonka olisi ollut tarkoitus saada ensi-iltansa vuonna 2018. Siirrytäänpä seuraavaksi sitten omaan mielipiteeseeni pelistä! Ja puhutaanpa vaikka tästä ensimmäisestä Fnaf-pelistä:
Vaikka pelissä ei oikeastaan muuta tehdäkään, kun istutaan toimistossa ja vahditaan eläinrobotteja valvontakameroista käsin, on peli siitä huolimatta hyvin kammottava ja hikeä nostattava. Tunnelma auttaa pelaajaa eläytymään peliin ja kaikki pelin grafiikat sekä taustaäänet saavat minulta vähintään viisi tähteä! Eikä peli kovinkaan helppo ole. Esimerkiksi tässä ensimmäisessä Fnaf-pelissä on rajallinen määrä virtaa käytettävänä koko ravintolassa (ja se kuluu ihan hemmetin nopeasti xd). Kaikki pelin selviytymistaktiikat, kuten valvontakameroiden, käytävävalojen sekä turvaovien käyttäminen kuluttaa virtaa ihan mielettömästi ja näitä selviytymismekanismeja on sen vuoksi käytettävä mahdollisimman vähän. Ja mitä enemmän peli etenee, sitä aktiivisempia nämä eläinrobotit ovat (eivätkä niiden aikomukset ole mitään sydäntä lämmittäviä XD). Pelissä on yksinkertaisesti tarkoitus olla päästämättä näitä eläinrobotteja toimistoosi valvontakameroita seuraamalla ja tarvittaessa ovien sulkemisella.
Peli (tai pelisarja) on yksi suosikkikauhupeleistäni/pelisarjoistani, mutta miksi se on sitten sijalla kaksi? Syy tähän on se, että peliä tarpeeksi pelanneena se muuttuu paniikista ja pakokauhusta ärsyttäväksi sekä hermoja koeteltavaksi XD. Mutta niin tuppaa tapahtumaan aika monen kauhupelin kohdalla :D.
1. SCP - 087 B
Peli (tai pelisarja) on yksi suosikkikauhupeleistäni/pelisarjoistani, mutta miksi se on sitten sijalla kaksi? Syy tähän on se, että peliä tarpeeksi pelanneena se muuttuu paniikista ja pakokauhusta ärsyttäväksi sekä hermoja koeteltavaksi XD. Mutta niin tuppaa tapahtumaan aika monen kauhupelin kohdalla :D.
1. SCP - 087 B
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä on SCP (Secure. Contain. Protect.)- pelisarjaan kuuluva peli nimeltään SCP - 087 B. Pelissä on yksinkertaisesti tarkoitus kulkea ohuita käytäviä ja portaita pitkin yhä alemmas ja alemmas jonkinlaisessa... kellarissa kenties? Paikka, missä pelaamme ei ole suoraan sanottuna koskaan oikein selvinnyt minulle, mutta tiedän todellakin kokemuksesta, ettei näillä ahtailla käytävillä liikkuminen ole mitään kauhean turvallista hommaa... heh :D.
Mitä pidemmälle pelaaja etenee, sitä vaikeammaksi ja pelottavammaksi peli muuttuu. Pelissä on kolme erilaista hirviömäistä humanoidiolentoa (ainoa yhdistävä tekijä kaikilla on niiden sadistinen ja leveä hymy xd), joiden kohtaamista on vältettävä mahdollisimman paljon. Yleensä ensimmäinen, minkä pelaaja kohtaa on valkoisella naamalla pimeydessä helposti erottuva humanoidi, joka saattaa ilmestyä sekunnin ajaksi pelaajan eteen kovan ääniefektin saattelemana ja yrittää napata pelaajan lähestymällä käytävän päästä. Silloin kun tämä jannu teleporttaa naaman eteen, ei tarvitse muuta kuin säikähtää :D. Mutta silloin kun se lähestyy edestä päin kaukaa käytävältä, on parempi peruuttaa tarpeeksi paljon tulosuuntaan päin, kunnes hirviö ei enää jahtaa pelaajan ohjastamaa hahmoa. Tämä on kuitenkin tietyin ajanjaksoin toistuva kaava, jonka oppii tarpeeksi monta kertaa pelatessa. Aina kun käytävä kääntyy joko oikealle tai vasemmalle, seinässä voi nähdä metallisia numerolaattoja, jotka mitä ilmeisemmin meinaavat pelin "vaikeustasoja". Ja näiden numeroiden avulla voi sitten pystyä ennakoimaan hirviöiden liikkeitä. Omasta kokemuksestani uskallan sanoa, että hirviö teleporttaa useimmiten sen jälkeen, kun pelaaja on saavuttanut tason 10. Tämä teleportaatio jumpscare voi kuitenkin joissakin tapauksissa ilmestyä paljon aikaisemmin, tai sitten se ei ilmesty ollenkaan koko pelikerran aikana.
Valkonaamainen hirviö lähestyy pelaajaa yleensä vain kaksi kertaa yhdellä pelikerralla tasojen 20-30 aikana. Ensimmäinen kerta ei ole yhtä pelottava, kuin toinen kerta, jolloin valot välkkyvät ja hahmon koko olemus erottuu selkeästi kaukaisuudesta. Molempien "kohtaamisten" aika kestää noin neljästä viiteen sekuntiin (en ole koskaan tarkkaan laskenut xd).
Kaksi muuta hahmoa ovat sitten hieman vaikeammin pimeässä erottuvia. Tai oikeastaan toiselta pimeässä vain kirkkaasti hohavat silmät ja suun, jotka saattavat ilmestyä pelaajan eteen aina silloin tällöin noin sekunnin ajaksi. Tämä olento ei satuta pelaamaasi hahmoa millään tavalla, mutta onnistuu silti säikäyttämään joka kerta ilmestyessään. Joskus myös saattaa näkyä vain pelkät silmät. Kolmas hahmo on sitten punaisella hymyllä heikosti pimeydestä erottuva olento, joka on mielestäni pelin pelottavin hirviö. Hahmo ilmestyy pelaajalle yleensä aina viimeisenä jolloin voi kuulla sen ERITTÄIN epäselvän puheen, kun se toistaa lausetta: "Don't look at me" ("älä katso minua"). Tämän punamustan monsterin ohi on lähes mahdotonta päästä, mutta kuten hirmu itsekin sanoo, siihen ei missään nimessä saa luoda katsekontaktia! Hirviöllä on tosin kolme ilmestymistapaa ja yhdestä niistä ei yksinkertaisesti ole mahdollista selvitä.
Saatoin spoilata pelin mekanismeista hyvin paljon, mutta peli on sen verran täynnä yllätyksiä, etten usko tämän haittaavan :D. Nämä edellä mainitut asiat kuitenkin saattavat tapahtua ihan missä järjestyksessä tahansa ja ihan missä vaiheessa peliä tahansa (jos ollenkaan). Ja voi tapahtua paljon myös sellaisia asioita, mitä jätin tässä tekstissä mainitsematta. Ja jätän ne teille jännitettäväksi ekoille pelikerroillenne ;D.
Nämä asiat tosiaan ovat syy siihen, miksi tämä peli on sijalla 1. Pelissä ei oikeastaan koskaan pysty ennakoimaan mitä tapahtuu seuraavaksi, vaikka kaava olisikin kokeneelle pelaajalle kuinka selvä. Aina jokin uusi asia yllättää mitä pelästyttävimmällä tavalla koskaan x). Sitä kun niitä ahtaita käytäviä pitkin kulkee yhä vain pidemmälle, niin on koko aja varpaillaan peläten jumpscareta. Ja sitten ku sitä ei pitkään aikaan tapahdu ja on tottunut siihen ettei mitään tapahdu ja sitten se yhtäkkiä tapahtuu ja sitten pelästyy niin että aivan putoaa tuolilta. Uskokaa minua, kaikille käy niin tätä peliä pelatessa xD! Ja pelissä itsessään on koko ajan sellainen ahdistava sekä pahaenteisen ilmapiirin luoma tunnelma. Ja siksi suosittelen ehdottomasti TÄTÄ peliä edes kerran kokeiltavaksi! Jos siis haluatte pelotella itseänne kunnolla ennen nukkumaanmenoa... ;).
Kaksi muuta hahmoa ovat sitten hieman vaikeammin pimeässä erottuvia. Tai oikeastaan toiselta pimeässä vain kirkkaasti hohavat silmät ja suun, jotka saattavat ilmestyä pelaajan eteen aina silloin tällöin noin sekunnin ajaksi. Tämä olento ei satuta pelaamaasi hahmoa millään tavalla, mutta onnistuu silti säikäyttämään joka kerta ilmestyessään. Joskus myös saattaa näkyä vain pelkät silmät. Kolmas hahmo on sitten punaisella hymyllä heikosti pimeydestä erottuva olento, joka on mielestäni pelin pelottavin hirviö. Hahmo ilmestyy pelaajalle yleensä aina viimeisenä jolloin voi kuulla sen ERITTÄIN epäselvän puheen, kun se toistaa lausetta: "Don't look at me" ("älä katso minua"). Tämän punamustan monsterin ohi on lähes mahdotonta päästä, mutta kuten hirmu itsekin sanoo, siihen ei missään nimessä saa luoda katsekontaktia! Hirviöllä on tosin kolme ilmestymistapaa ja yhdestä niistä ei yksinkertaisesti ole mahdollista selvitä.
Saatoin spoilata pelin mekanismeista hyvin paljon, mutta peli on sen verran täynnä yllätyksiä, etten usko tämän haittaavan :D. Nämä edellä mainitut asiat kuitenkin saattavat tapahtua ihan missä järjestyksessä tahansa ja ihan missä vaiheessa peliä tahansa (jos ollenkaan). Ja voi tapahtua paljon myös sellaisia asioita, mitä jätin tässä tekstissä mainitsematta. Ja jätän ne teille jännitettäväksi ekoille pelikerroillenne ;D.
Nämä asiat tosiaan ovat syy siihen, miksi tämä peli on sijalla 1. Pelissä ei oikeastaan koskaan pysty ennakoimaan mitä tapahtuu seuraavaksi, vaikka kaava olisikin kokeneelle pelaajalle kuinka selvä. Aina jokin uusi asia yllättää mitä pelästyttävimmällä tavalla koskaan x). Sitä kun niitä ahtaita käytäviä pitkin kulkee yhä vain pidemmälle, niin on koko aja varpaillaan peläten jumpscareta. Ja sitten ku sitä ei pitkään aikaan tapahdu ja on tottunut siihen ettei mitään tapahdu ja sitten se yhtäkkiä tapahtuu ja sitten pelästyy niin että aivan putoaa tuolilta. Uskokaa minua, kaikille käy niin tätä peliä pelatessa xD! Ja pelissä itsessään on koko ajan sellainen ahdistava sekä pahaenteisen ilmapiirin luoma tunnelma. Ja siksi suosittelen ehdottomasti TÄTÄ peliä edes kerran kokeiltavaksi! Jos siis haluatte pelotella itseänne kunnolla ennen nukkumaanmenoa... ;).
